$0.275
TSX:MAW
$0.177
FSE:MXR
$0.220
PK:MWSNF

VATSA

Mawson jätti 6.5.2015 hakemuksen Vatsa-nimisestä malminetsintäluvasta alueelle, joka sijaitsee Jyväskylän kaupungin alueella noin 40 kilometriä Jyväskylän keskustasta etelään. Pieni osa alueen kaakkoiskulmasta kuuluu Luhangan kuntaan. Kaksi kesäasuntoa alueen luoteis- ja kaakkoiskulmalla sijoittuu hakemusalueen läheisyyteen. Muutoin alue on asumatonta seutua.

Mawson otaksuu Vatsan alueelta löytyvän kultaa ja sinkkiä. Hakemusalueen pinta-ala on 370,55 hehtaaria.

Vatsan alueen geologiasta ja aikaisemmista malmitutkimuksista

Vatsan alue kuuluu Svekofenniseen Keski-Suomen granitoidikompleksiin. Alueelta 90-luvulla hahmotettu malmiesiintymä sijoittuu synorogeenisen gabron (ikä 1,89–1,88 Ga) ja myöhemmin syntyneen pegmatiittisen graniitin kontaktissa olevaan hiertovyöhykkeeseen. Molemmat isäntäkivet ovat vanhempia kuin tutkittu malminmuodostus. Kvartsia, rikkikiisua ja arseenikiisua sisältävän esiintymän on arvioitu olevan olevan tyypiltään mesoterminen orogeeninen kultaesiintymä (Eilu 1999).

Hakemusalueella on tehty malmitutkimuksia vuosikymmenien ajan. Terra Mining Oy aloitti vuonna 1992 alueella malmitutkimukset, jotka käsittivät moreeninäytteenottoa, RC -kairauksia ja timanttisyväkairauksia. Näistä tutkimuksista ei ole jätetty tutkimustyöselostusta kaivosviranomaiselle, joten tutkimustoimenpiteiden täsmällinen määrä ja paikat eivät ole Mawsonin tiedossa. Alueelle kairattiin ainakin 30 kairanreikää, joten tutkimukset on tuolloin viety jo melko pitkälle.

Terra Miningin tutkimusten tuloksena alueelta on paikannettu kultaesiintymä, jonka pituus on yli 800 metriä ja leveys 20–50 metriä. Esiintymävyöhykkeen rajoja ei ole hahmotettu pituus- tai syvyyssuunnassa. Terra Mining arvioi esiintymän sisältävän vähintään miljoona tonnia kultapitoista kiveä, jonka kultapitoisuus on 1,73 grammaa tonnissa kiveä. Kairausten parhaan kultalävistyksen paksuus oli 7 metriä, jossa kultapitoisuus on 6,5 grammaa tonnissa kiveä (Eilu 1999).

2000-luvun alkupuolella ScanMining Ab haki alueelle valtausoikeuksia, jotka myönnettiin helmikuussa 2004. Yhtiö ei tehnyt alueella malmitutkimuksia vaan siirsi kesäkuussa 2008 valtausoikeudet Lappland Goldminers Oy:lle, joka kartoitti alueen kallioperää kesällä 2008. Valtausoikeudet olivat voimassa helmikuuhun 2009 asti. Ennen määräajan umpeutumista Lappland Goldminers haki valtausoikeuksille kolmen vuoden jatkoaikaa ja suunnitteli ottavansa alueelta yhteensä 1 300 metriä syväkairausnäytteitä. Mawsonilla ei ole ollut mahdollisuutta tutustua Lappland Goldminersin tutkimustyöselostukseen alueelta, mutta vaikuttaa siltä, että kairausohjelmaa ei toteutettu. Valtausoikeudet raukesivat helmikuussa 2012.

Mawsonin malminetsintälupahakemusalue kattaa pääosin Lappland Goldminersin 2012 rauenneet valtausalueet lukuunottamatta luonnonsuojelualueita 50 metrin puskurivyöhykkeillä ja mainittujen kesämökkien ympäristöä noin 160 metrin säteellä.

Terra Miningin tutkimustuloksista saatuihin epätäydellisiin tietoihin perustuen Mawsonille on muodostunut käsitys, että yhtiö paikansi kultaesiintymän, joka saattaisi kullan nykyhinnoilla olla taloudellisesti hyödynnettävissä. Käsityksen varmistamiseksi alueella on kuitenkin tehtävä lisätutkimuksia.

Luonnonsuojelualueet

Malminetsintälupahakemusalueella ei ole luonnonsuojelualueita. Yksityisomistuksessa oleva 8,65 hehtaarin kokoinen Aukeasuon luonnonsuojelualue (YSA) sijoittuu malminetsintälupahakemusalueen pohjoisosaan. Alue on rajattu kokonaisuudessaan hakemusalueen ulkopuolelle, ja sen ympärille on jätetty noin 50 metrin suojavyöhyke ehkäisemään mahdollisia tutkimustoiminnasta aiheutuvia haitallisia vaikutuksia YSA-alueen luontoarvoihin.

Hakemusalueen länsipuolelle sijoittuu Putkilahden Natura-aluekokonaisuuteen (226 ha) kuuluva 35,2 hehtaarin suuruinen erillinen osa-alue, joka jää myös kokonaisuudessaan hakemusalueen ulkopuolelle, lähimmillään noin 50 metrin etäisyydelle siitä.

Malminetsintätutkimukset lupahakemusalueella eivät vaaranna em. suojelualueiden suojeluperusteiden säilymistä.

Mawsonin suunnittelemat malmitutkimukset

Alueelle suunnitellut tutkimukset ovat tavanomaisia malmitutkimuksia. Ne aloitetaan lisänäytteenotoilla ja –mittauksilla olemassa olevista kairasydämistä sekä mallintamalla olemassa olevaa ja uutta malmigeologista aineistoa. Tältä pohjalta suunnitellaan jatkotutkimukset, jotka ovat todennäköisesti pääosin syväkairauksia ja geofysiikan mittauksia. Mikäli esiintymä osoittautuu lupaavaksi, tutkimukset kestävät ainakin haetun lupajakson ajan. Tarvittaessa malminetsintäluvalle haetaan jatkoaikaa.

Mawson rajoittaa tutkimustyönsä ainoastaan toimenpiteisiin, jotka ovat tarpeen tutkimusten tarkoituksen saavuttamiseksi. Toteutettavista tutkimusohjelmista jätetään yksityiskohtaiset tutkimussuunnitelmat kaivos- ja muille asianomaisille viranomaisille sekä sidosryhmille hyvissä ajoin ennen tutkimusten aloittamista. Tutkimukset ja näytteenotto suoritetaan siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän vahinkoa tai haittaa luonnolle, ympäristölle ja ihmisille.

 

Raporttiviitteet:

Eilu, P. 1999. Fingold – a Public Database on Gold Deposits in Finland. Geologian tutkimuskeskus. Tutkimusraportti 146. 224 s.