Rajapalojen kalliopaljastumista, lohkareista ja kallioperästä on saatu vuoden 2012 jälkeen tuhansia näytteitä, joiden kultapitoisuus on merkittävä. Kulta esiintyy Rajapaloissa Romppaisiin verrattuna selvästi matalampina pitoisuuksina mutta tasaisemmin kallioperään jakautuneena, ja sen etsintään voidaan menestyksekkäästi soveltaa tavanomaisia malminetsintämenetelmiä.
Rajapalojen alue voidaan jakaa pienempiin kohdealueisiin. Näitä kohteita ovat Palokkaan ja Etelä-Palokkaan esiintymät, jotka sijaitsevat Palokkaanlammen itäpuolella, niin sanottu Mökki (Hut) -esiintymä Palokkaanjoen eteläpuolella, Rumajärvi-esiintymä Rumajärven länsipuolella sekä Rajan ja Joen esiintymät Ylitornion ja Rovaniemen rajan tuntumassa.
Yhtiö julkisti joulukuussa 2018 ensiarvion Rajapalojen mineraalivarannosta (Palokas, Etelä-Palokas ja Raja: 4,3 miljoonaa tonnia kullan ja koboltin suhteen rikastunutta kiveä, jonka kultapitoisuus keskimäärin 2,3 g/t kultaa ja 430 ppm kobolttia). Ensiarvio päivitettiin 14.9.2020, jolloin varannon määrä kaksinkertaistui ensiarvioon verrattuna. Päivityksen mukaan Rajapaloissa on 716 000 unssin otaksuttu rajattu mineraalivaranto, jonka kultaekvivalenttipitoisuus on 2,5 g/t eli alueen kallioperässä on 9 miljoonaa tonnia kullan ja koboltin suhteen rikastunutta kiveä, jonka keskimääräinen kultapitoisuus on 2,1 g/t ja kobolttipitoisuus 570 ppm. Pääosa varannon kasvusta johtuu vuoden 2020 kevättalvella tehdystä yhteensä 14 kilometrin syväkairausohjelmasta, jonka kairasydännäytteistä tehtyjen laboratorioanalyysien perusteella voitiin arvioida mineraalivarannon määrä uudelleen. Kairauksia pystyttiin ohjaamaan tehokkaasti oikeisiin kohteisiin, koska Mawsonin geologien laatima alueen geologinen malli on osoittautunut toimivaksi ja havainto kullan esiintymisestä sähkömagneettisten johteiden yhteydessä oikeaksi.
Syksyn 2020 syväkairausohjelman yhteydessä yhtiö kairasi yhteensä 8 kairanreikää Joki-nimisen kohdealueen itäosaan (Joki E) Rovaniemen puolelle kunnanrajaa. Reiät lävistivät ohuehkon korkean pitoisuuden kultamineralisaation 50-60 m x 120 m laajuisella alueella, jonka kokonaislaajuutta ei vielä tunneta. Neljän reiän kairasydämistä havaittiin näkyvää kultaa. Kohdealue sisältyy Hirvimaa-nimiseen malminetsintälupa-alueeseen, jossa yhtiö voi tehdä ympärivuotisia malmitutkimuksia. Lue lisää englanniksi täältä.
Rajapalojen alueelta on kullan lisäksi tunnistettu merkittäviä kobolttipitoisuuksia. Tutkimukset osoittivat koboltin esiintymisen olevan vahvasti sidoksissa kullan esiintymiseen kallioperän eri kerroksissa. Kullan esiintyminen yhdessä koboltin kanssa on lisännyt alueen kiinnostavuutta entisestään, koska koboltti on yksi kriittisistä akkumineraaleista. Kullan ja koboltin lisäksi muita mahdollisia taloudellisesti hyödynnettävissä olevia mineraaleja ei ole löytynyt Rajapaloista.
Rajapalojen kallioperän uraanipitoisuudet eivät poikkea merkittävästi Suomen kallioperän tyypillisistä pitoisuuksista: Mawsonin varantoarvion mineralisoituneiden kivien keskimääräinen uraanipitoisuus on 23 ppm (Palokas, E-Palokas ja Raja) eli 23 grammaa tonnissa kiveä. Suomen kallioperässä arvioidaan olevan uraania keskimäärin 2 ppm, ja graniittisissa kivissä keskimäärin 4 ppm. Graniittisissa kivissä esiintyy yleisesti keskimääräistä suurempia pitoisuuksia uraania (4-50 ppm). Uraanimalmiksi katsotaan kivennäinen, jossa uraanin keskimääräinen pitoisuus on suurempi kuin 1 000 ppm. Lisätietoa uraanista ja luonnonsäteilystä löytyy esimerkiksi STUKin julkaisusta; http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/138756/STUK_Luonnonsateily_kaivostoiminnassa.pdf?sequence=1&isAllowed=y .
Rajapalot on Suomelle merkittävä ja strateginen kulta-kobolttivaranto, joka sijoittuu Suomen kolmen parhaan kultavarannon joukkoon pitoisuuden ja arvioitujen unssien määrän perusteella, ja yhdeksi harvoista NI 43-101 -arviointistandardin mukaisesti arvioiduista kobolttivarannoista Euroopassa. Lue lisää englanniksi täältä ja täältä.